Meillä
on kotona kissaveljekset, toinen on tummaihoinen ja toinen vaalea ( tämän olen
päätellyt niiden tassupallojen ihonväreistä ). Päältäpäin ne ovat molemmat
harmaakarvaisia, mutta kun tarkemmin katsoo, karvassa on raitoja ja
vaaleaihoisellakin mustia laikkuja ihossa. Tämä on tietysti genetiikkaa, mutta
kuvitellapa että me ihmisetkin olisimme ulospäin sitä mitä olemme sisältäpäin,
laikukkaita, raidallisia tai pilkullisia. Että meissä näkyisi ulospäinkin se
geenien sekamelska joka meistä on tehnyt sen mitä olemme. Onhan meissä toki ”puoliverisiä”
vaaleantummia tai mustahiuksisia sinisilmäisiä ja niin edelleen, mutta rajat
ovat silti toistaiseksi aika selkeitä, ainakin täällä Suomessa. Silti meissä
kaikissa on perintöä pitkältä ajalta ja vaaleimmissakin suvuissa on taaksepäin
mentäessä ollut joku tummaihoinen.
Olisipa
siis hauskaa jos syntyisimme kaikki kirjavina, mikä yksinkertainen ratkaisu
rasismia vastaan se olisi. Silloin ei voisi enää päätellä ihonväristä kuka on
syntynyt missäkin, kuka on naapurikylästä tai kuka paennut jostain mihin ei
voinut jäädä. Ennakkoluuleminen vähenisi, ihmiset joutuisivat oikeasti
kohtaamaan ensin toisensa yksilöinä ja muodostamaan vasta sen
jälkeen käsityksensä toisesta. Sehän olisi suorastaan maailmanjärjestystä
järisyttävä muutos niille, jotka ovat järjestäneet maailmansa ihonvärien
mukaan.
Globalisaatio
eli mannertenvälisten yhteyksien lisääntyminen on voimakkaasti käynnissä, se johtaa
siihen, että ihonvärit väistämättä sekoittuvat entistä enemmän. Yksilöt voivat
vapaasti muuttaa ( paitsi ehkä pohjois-korealaiset yksilöt ) maapallon
laidoilta toiselle ja viedä geeniperimänsä mukanaan. Perinteisesti ja
evoluutiossa se on tarkoittanut pelkästään hyvää, uutta verta ja perimää on ennenkin
jopa lähdetty vartavasten hakemaankin, koska sisäsiittoisuus aiheuttaa
tunnetusti paljon sairautta ja heikkoutta. Omaa geeniperintöä jaetaan myös
julmasti raiskaamalla, yhtenä sodankäynnin muotona, kaikissa sodissa. Geenien sekoittumista on
maapallon historiassa säädelleet monenlaiset luonnonolosuhteet kuten jääkaudet,
kuivuus tai yksinkertaisesti maapallon pinnanmuodostus merineen ja vuoristoineen.
Me olemme eläneet tuossa suhteessa rauhallista aikaa, ilman suurta jääkautta
tai kuivuutta, ilman pahoja historian ”pullonkauloja” kuten mustaa surmaa, joka
olisi vähentänyt radikaalisti väkeä omilta asuinseuduiltamme. Väkemme on
lisääntynyt ja on väistämätön tosiasia että se hakeutuu uusille sijoille sieltä
missä elämisen olosuhteet käyvät hankaliksi.
Tästä
huolestuneita lohduttaa varmasti se, että ihminen on myös laumaeläin, suurinta
osaa meistä sitoo yhteen lähimmäiset ja se tuttu ympäristö johon olemme
syntyneet. Tämä on käsittääkseni kaikkia kansoja yhdistävä piirre. Ihmiset
keskimäärin haluavat luonnostaan elää syinnyinmaissaan. Luomme kulttuureja
joilla on pitkät perinteet ja juuri näiden kulttuurien sekoittuminen
aiheuttaakin ongelmia. Silti tässäkin kohtaa olisi hyvä muistaa, että samoin
kuin uudet geenit vahvistavat perimää, myös uudet kulttuuriset tavat
vahvistavat kulttuureja. Yksikään kulttuuri ei ole kaikilta tavoiltaan
pelkästään positiivinen ja pahinta on, että oman kulttuurinsa heikkouksille
sokaistuu. Kansainvälisessä maailmassa pärjää kun ymmärtää erilisia tapoja ja
osaa toimia kansainvälisesti. Mitä pienempi ja suljetumpi kulttuuriperimä, sitä
enemmän se hyötyy uusista vaikutteista.
Tämänhän
me kaikki tiedämme, eikö? Se vain tuntuu unohtuvan sen pelon edessä mitä
äärimmäisen epätoivoiset ja rikolliset ääriliikkeet saavat aikaan.
Lähimmäisestään välittävä ja rauhassa elävä ihminen on vielä enemmistössä,
eletään sen mukaan ja sen hyväksi.
Rauhallista
päivänjatkoa!
ML
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti