Ihmeellinen Ihminen

Ihminen on evoluutioteorioiden mukaan kehittynyt afrikkalaisesta apinasta miljoonia vuosia sitten. Ihminen alkoi muistuttaa nykyisen kaltaista kätevää kädellistä, eri tietolähteiden mukaan n. 200 000- 500 000 vuotta sitten. Jo n. 40 000 vuotta vanhat löydöt todistavat että ihminen on luonut kulttuuria, soittanut musiikkia, tehnyt taidetta, rakentanut ja vaatettanut, osannut pitää hauskaa ja surra vainajiaan.

 

Ihminen on ollut ihmeellinen, kaikilla maanosilla. Niilin hedelmällisissä laaksoissa Afrikassa oli jo 5000 eKr. maataloudesta toimeentulonsa saavia kyliä. Stonehengen kivitemppelikin rakennettiin jo 5000 vuotta sitten. Samoilta ajoilta on merkkejä myös elämästä nykyisen Jerusalemin alueelta. Ensimmäiset ihmiset asettuivat Aasiaan jo 10 000 vuotta sitten. Elämästä Keski- ja Etelä- Amerikassa on löytöjä n. 100 eKr. Mayojen kulttuuri kukoisti siellä 300- 900 luvuilla. Viimeisimpänä ihminen on asuttanut pysyvästi Australian ja  Oseanian, vaikka luultavasti ensimmäisiä maahanmuuttajia nähtiin sielläkin jo 40 000 vuotta sitten.

 

Olemme kehittyneet ja kehittäneet, vähitellen vallanneet koko tämän kauniin pallon. Olemme saavuttaneet paljon ja monta ihmeellistä asiaa. Toiset niistä salpaavat edelleen hengityksen ja toiset taas näyttävät historian valossa naurettavilta. Näin uuden vuoden alussa on aina tapana vähän kerrata menneitä ja ennustaa tulevia. Syy miksi aloitin noin kaukaa menneisyydestä on se, että se antaa minusta niin herkullisesti mittasuhteita tämän päivän murheille ja huolille. Olemme ihmisen sukuna eläneet täällä todella kauan. Sitä ei aina perunoitaan keittävä ja pyykkejään pesevä ihminen tule ajatelleeksi. Meitä huolestuttaa monet asiat kuten, maailman merien saastuminen, sademetsien tuhoutuminen ja luonnonvarojen loppuminen. Aivan äskettäin saimme kuitenkin kuulla ilahduttavia uutisia otsonikadon pysähtymisestä. Toivoa siis on.

 

Yksi suurimmista huolenaiheista liittyy ihmisen lisääntymiseen, ihmisiä syntyy eniten siellä missä heidän tulevaisuuden näkymänsä ovat heikoimmat. Vaikka elintaso väkirikkaassa Kiinassa nouseekin kohisten, pohja ja pintavedet sekä maa siellä ovat pahasti saastuneet. Tehomaatalous muuallakin köyhdyttää maaperää ja laskee maan kykyä tuottaa ruokaa. Tulevaisuudessa saatammekin kärsiä raaka-aine ja vesi pulaa.

Nyt tarvitaan taas tuota aikajanaa.

 

Korkeakulttuurit ovat aikaisemminkin syntyneet, kukoistaneet ja tuhoutuneet. Elämällä tällä planeetalla on ihmeellinen kyky pysyä hengissä. Jos ajatellaan nyt esimerkiksi erilaisten lajien, eläinten ja ihmisten suurta kirjoa. Vaikka ne kehittyvätkin, niillä on eräs ihmeellinen suoja, ne eivät voi lisääntyä keskenään. Tarunhohtoista olentoa jolla olisi ihmisen yläruumis ja hevosen alaruumis ei voi syntyä. Jos niin voisi käydä, sehän tarkoittaisi vain yhtä asiaa, evoluutio kehittyisi takaperin ja palaisi lopulta taas alkumereen. Elämä siis kehittyy keskimäärin ehkä sitkeämmäksi, kestävämmäksi ja niin toivon, älykkäämmäksi. Kaikenlainen kärsimys, sodat, sairaudet ja nälänhätä ovat tällä suurella aikajanalla kuitenkin vähentyneet. Ihmisen primitiivisyys ja raakuus pienentynyt.

 

Ihminen siis jatkaa kehitystään, tulevaisuuden elämää ovat verkot ja virtuaalisuus, ties mitkä ihmeelliset sähköiset keksinnöt. Ne muuttavat myös meitä, aivojamme, ajatteluamme. Olen vakuuttunut siitä, että elämään tullaan tulevaisuudessa löytämään myös uusia tasoja, tai siellähän ne ovat olleet koko ajan, mutta kun tietomme ja taitomme kehittyvät, voimme vielä todistaa sen niillekin jotka epäilevät. On olemassa materiaalinen maailma ja sitten se toinen, henkinen maailma.

 

Käsityöläisenä teen siis työtä käsillä, niin kuin kädellisen pystyihmisen kuuluu. Jotakin konkreettista, materiaa. Koen siitä myös joskus huonoa omatuntoa, käytän raaka-aineita, tuotan tavaraa, kenties ongelmajätettä. Silti minua kiinnostaa vähintään yhtä paljon tuo toinen maailma, henkinen maailma. Uskon että nämä kaksi maailmaa ovat yksi. Usko on sitä toista maailmaa ja toivo ja rakkaus. Eikä tätä materiaalista maailmaa olisi ilman sitä henkistä. Milloin tämä ihmeellinen ihminen olisi ikinä saanut mitään aikaan ilman uskoa, toivoa tai rakkautta? Siksi uskon että niitä on tarvittu myös ihmisen luomiseen.

 

Tässä blogissa ajattelin leikkiä ajatuksilla, koska leikkiminen on hauskaa.  Siinä samassa joutuu itsekin vähän tutkimaan ja miettimään elämää. Meillähän on niin ihmeellinen lahja ja kyky, kommunikoida toistemme kanssa ja niin monella tavalla. Galleria Karaijan kuulumisia kirjoittelen edelleen karaija.blogspot.com :ssa.

Tervetuloa leikkiin mukaan!

 

ML